15.9.2012

These foolish things




One nice thing is finding a blog that's been there for a while, so that there's lots and lots to read at once.

Another one is finishing a book. The one in the pictures is Norwegian Wood by Haruki Murakami. It left me a bit confused but I do recommend it - I hardly ever finish books I don't like somehow.

It is also nice to "find" some record you haven't been listening for a while. Like Islands by King Crimson. Good music for falls.

The card with oh so fine Mrs. Bear is from Ikea.

This evening we'll go to a concert to listen to some tango!

5 kommenttia:

  1. Pitikin viimeksi nähdessämme kysyä, oletko lukenut kesällä Murakamia. Norwegian wood on omalla lukulistallani ensimmäisenä, mutta täällä päin vaikeasti kirjastossa saatavissa. Niinpä kesällä luettavakseni tarttui sen sijaan Sputnik, rakastettuni, josta kyllä tykkäsin tosi paljon!

    Tango-konsertti kuulostaa ihanalta! Oliko hyvä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla kävi tuuri tuon Norwegian Woodin kanssa - se patsasteli "kannattaa lukea" -hyllyssä. Minun lainaukseni jälkeen siitä sitten taas olikin jo varauksia. Sputnikin lukemisesta on jo aikaa, mutta pidin siitä paljon ja Murakamin nimi jäi positiivisena mieleen.

      Tango-konsertti oli ihana! Siellä esitettiin Olavi Virran lauluja. Solisteista vain yksi oli "oikea tangolaulaja" ja sovituksissakin oli vaihtelua, joten kokonaisuus oli ehkä enemmän semmoinen vanhan ajan iskelmäkonsertti - ja hyvä niin!

      Poista
    2. Sain Norwgian woodin yllättäen käsiini ja se hupeni parissa päivässä, tykkäsin! Kiva kuulla, että konsertti oli hyvä. Tekisipä itsenikin lähiaikoina käydä jossain konsertissa ja aionkin, kun joku sopivan hintainen ja kiinnostava tulee vastaan :)

      Poista
  2. Menen metsästämään tuota kirjaa, heti kun saan entiset pois alta (jonossa noin viisi.)Luin joskus sen Sputnik, rakastettuni ja se oli muistaakseni hyvä. Surrealistinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joops, minäkin pidin siitä. Murakamin viileän etäinen tyyli sopii hyvin sellaiseen surrealismiin, tässä realistisemmassa kirjassa tuli hämmennys nimenomaan siitä. Ihan kuin ei voisi aivan luottaa kertojaan. Toisaalta sellainen tietty viileys ehkä vahvisti muistelun vaikutelmaa. Harmi, että jää vain arvailuksi, millä tavalla "tuplakääntäminen" vaikuttaa (suomenkielinen teos on käännetty englannista). Ei hitsi, pitäis pistää joku kirjapiiri pystyyn!

      Poista

Please let me know about your visit!
Kerrohan vierailustasi!